Puheenaihe: Tekevätkö vapaudet työntekijästä tehokkaamman?
11.10.2011
Lehtileike: Aamulehti 15.9.
Aamulehden Artikkeliin »
Yritykset voisivat luopua budjetoinnista, sanoo helsinkiläisen ohjelmistoyrityksen Houston Inc:n toimitusjohtaja Tomi Ruotimo.
Jos työtekijöille antaisi vapauden käyttää menoihin sen verran kuin niihin kuluu, summa olisi todennäköisesti pienempi kuin budjetissa kuluihin varattu könttä, Ruotimo arvioi.
Ruotimo on varma, että pehmeät ”lällyarvot”, kuten luottamus ja työntekijöiden hyvänä pitäminen, eivät ole menestymisen este, vaan pitkällä aikavälillä sen tae.
Euroja tuo, että työntekijät ovat erittäin sitoutuneita työhönsä ja lojaaleja yrityksille. Hyvät rekrytoinnit eivät karkaa.
Tehokkuutta ja tulosta tulee myös sitä kautta, että sairauspoissaolot vähenevät. Esimerkiksi Ruotimon johtamassa yrityksessä yksikään ihminen ei ole ollut työuupumuksen vuoksi sairauslomalla.
– Me pyrimme tekemään töitä niin vähän kuin mahdollista, hän sanoo.
Innovatiivisuus puolestaan lisääntyy, kun ajattelu on sallittua muillekin kuin esimiehille.
Puhetta
Ruotimo uskoo tietävänsä, miksi Suomessa on niin paljon hyviä yrityksiä, mutta vain vähän erinomaisia. Toisin kuin naapurimaassa Ruotsissa.
Ruotsissa Håkan ja Göran keskustelevat, diskuteeraavat vapaasti. Suomessa liian monessa työpaikassa työntekijät pelkäävät löytävänsä itsensä parkkipaikalta, jos he kertovat rehellisen mielipiteensä firman asioista ja niiden hoidosta.
Suomalaisissa suuryrityksissä tehtaillaan Ruotimon mielestä liikaa koko ketjun läpi kulkevia raportteja. Niissä on paljon numeroita, mutta ei mitään tunteista, jotka kertoisivat kaikkein korkeimmalle johtajalle, mitä yhtiössä todella tapahtuu.
Kontrollointia ja pönötystä, sitä on Ruotimon mielestä yrityksissä aivan liikaa.
Ruotimo on ratkaissut ongelman niin, ettei yrityksessä ole kuin yksi pomo, Ruotimo. Keskijohtoa ei ole lainkaan.
Työ on organisoitu viidestä seitsemään hengen tiimeihin. Niiden toimintaa ei seurata päivittäin palavereissa. Yrityksen sisäinen palaveri on vain kerran kuussa, jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina.
Väljyyttä
Työntekijöiden työsopimuksissa työaika on se tavallinen, 37,5 tuntia viikossa. Sen voi järjestellä parhaaksi katsomallaan tavalla.
Osa työntekijöistä aloittaa päivänsä jo kuudelta aamulla, toiset myöhemmin.
Ruotimo sanoo, ettei alaisten kyttäämiseen ole tarvetta. Tiimeissä sosiaalinen paine pitää huolta siitä, että vapaamatkustajia ei ole.
Kaikki hoitavat hommansa.
Työntekijöiden vapautta Ruotimo on lisännyt antamalla alaisilleen joka kvartaalissa kahdesta kolmeen ylimääräistä vapaapäivää. Hän kutsuu niitä itsensä kehittämisen päiviksi. Johtajan mielestä on ihan ok, jos alainen käyttää päivät vetämällä kotona lonkkaa.
– Eikös sellainen sanontakin ole, että sehän on kuin rahaa pankkiin laittaisi, kun ihminen nukkuu, Ruotimo nauraa.
Eikä tässä vielä kaikki. Ruotimo suhtautuu suvaitsevaisesti työnantajaleirissä yleensä inhoa herättävään downsiftaukseen.
Hän palkkaa mielellään ihmisen, joka kertoo olevansa vuoden päästä lähdössä Intiaan itseään etsimään. Ruotimosta on jo sinällään arvokasta, että ihminen löytää itsensä. Lisäksi hän uskoo, että maailmalta ihmiseen tarttuu kokemuksia ja näkemyksiä, joita voi jatkossa hyödyntää työelämässä.
Ruotimolla on todisteita siitä, että ajankäytössä annetut vapaudet tuottavat lisää ajatuksia. Pomon firman sisäisessä facebookissa heittämiin haasteisiin tulee ehdotuksia ja kommentteja kymmenittäin.
– Meillä kukko laulaa käskemättä, hän kehuu.
Vaativuutta
Ruotimo investoi ihmisiin myös muuten. Muun muassa sairaalle lapselle yritys hankkii täyden hoidon. Firman kirjastoon saa tilata kirjoja, jotka haluaa lukea. Yrityksen rapu- ja joulujuhliin kutsutaan aina myös puolisot. Nyt Ruotimo etsii alaisilleen siivoojaa, joka kiertäisi puunaamassa halukkaiden kodit sillä välin, kun nämä tekevät tulosta.
Juuri ennen kuin kaikki alkaa olla melkein liikaa, Ruotimo huomauttaa, ettei vapauden oppia ole mahdollista soveltaa kaikkiin työntekijöihin.
Ruotimo muistuttaa, ettei vapaa yrityskulttuuri sovi ”korporaatioihmisille”. Niille, jotka kaipaavat hoidettavakseen selvärajaisen ruudun.
– Tämä vaatii työntekijältä paljon, Ruotimo toteaa.
Eikä näytä yhtään pehmeältä pomolta.
Ota kantaa Aamulehden sivuilla.
Tekevätkö vapaudet ja edut työntekijästä entistäkin paremman?
Takaisin